Siitä on hetki vierähtänyt aikaa kun ole viimeksi saanut tänne kirjoitettua yhtikäs mitään. Jopa luvattoman pitkä aika! Kevät tuli ja meni, samoin kesä joka oli ihanan lämmin, helteinen ehkä liiankin lämmin, aurinkoinen ja pitkä. Syksy on tullut tuoden mukanaan kummallisia ilmojen vaihteluita. On ollut kirpeitä pikkupakkaspäiviä mutta on ollut myös lämpimiä aurinkoisia hellepäiviä. Eilen oli 3,5h kestävä ukkosmyräkkä. Kuuden aikaan illalla oli jo ihan pimeää kuin säkissä ja iso tumma pilvi kierteli ympärillä. Sitten välähti, koko taivaan kansi valkeni salaman voimasta ja hetken päästä jyrisi. Vettä sataa losotti hurjaa tahtia, viemärit eivät pystyneet vetämään ja tiet lainehtivat. Tuntui ettei se välke ja jyrinä lopu ikinä. Aina kun hetkeksi taukosi ja ajatteli että JEE nyt se loppuu. Kohta taas välähti ja jyrsi. Nyt on luonto saanut paljon vettä kasveilleen ja maaperälleen. Sieniä varmasti nousee ja pölyt on pyyhkiytyneet hetkeksi aikaa pois.
Kirjoittelen tässä aikani kuluksi, olen nyt viidettä päivää kipeänä. Kuume alkaa pikkuhiljaa helpottamaan, ettei ole kuin iltaisin enää mutta yskää ja nuhaa on. Kävin tänään terveyskeskuksessa lääkärissä, kun ajattelin yskän ja flunssan painuneen keuhkoihin. Ei sieltä kuitenkaan kuulunut mitään joten sairaslomaa loppuviikko , yskänlääkettä ja buranaa oli tuomio. Toivottavasti tää tauti alkaisi jo helpottamaan koska seinät alkaa kaatua niskaan eikä tee yhtään mieli enää sairastaa tai olla kotona.
Olin luvannut mennä tänään illalla kuopuksen päiväkodille ompelu talkoisiin mutta yllättäen sekin jää välistä. Otin kuitenkin nipun liinoja kotiin ommeltavaksi joten autan tällä tavalla sitten täältäkäsin heitä. En viitsi mennä pk:lle tartuttamaan toisia tähän flunssaan. Meillä on talkoina ommella päiväkodille käsipyyhelappuja joita he käyttävät käsipyyhepaperin sijaan. Ainoastaan sillä että näitä ei heitetä roskiin vaan pistetään astiaan ja he pesevät ne sitten uudelleen käyttöä varten. Kestävää kehitystä, kierrätystä ja ympäristöystävällistä toimintaa ajatellen.
Äitinä mietiskelen ja pohdiskelen täällä lasten kasvamista. Esikoisella alkaa olla esimurrosikä, on ollut yllättävää miten nykyään se tulee jo niin aikaisessa vaiheessa...sekin lienee yksilöllistä, mutta kuitenkin. Kun itse on kasvanut perheessä jossa ollut vain tyttöjä on nyt opettelu poikien murrosiän juttuihin. Saunavuorot meillä toimii niin että perheen miesväki käy saunassa keskenään ja minä ainoana hameväen edustajana saunon itsekseni. Usein se on ihan rentouttavaa mutta toisinaan kaipaisi puheseuraa sinne lauteille.
Kuopuksella lienee myös jokin kriisi menossa ikäkauteen liittyvä kun tavallaan haluaa olla iso mutta on kuitenkin vielä pieni. Ei toi kasvaminen ole helppoa missään vaiheessa, aina on jokin kriisi meneillään ja joku ottaa päähän. Teki asioita niin tai näin kuitenkin kaikki menee tavalla tai toisella väärinpäin. Milloin on kenkä huonosti, milloin paita tai housut kuristaa. Milloin tekisi olla kotona ja taas toisena hetkenä pitäis olla menossa jonnekin kun ei oo ketään kaveria. Toinen saa kriisin kun on paljon läksyjä ja niiden tekemiseen menee monta tuntia koulupäivän jälkeen, sitten harjoituksiin ja yö tulee vastaan...loppuu tunnit kellosta kun haluaisi tehdä kaikkea muttei kuitenkaan ehdi. Tahtoisi olla yksin ja saada omaa rauhaa pikkuveljeltä mutta pikkuveli on ikävöinyt ja kaipaa isonveljen leikkiseuraa. Kun yrittää äitinä hienovaraisesti toisinaan neuvoa on ehkä parempi olla neuvomatta kun saa päälleen molempien kiukunpuuskan ja lopulta itsekin tulee ihan kiukkuiseksi. Siperia opettaa kuuluu sanonta, taitaa toimia myös tässä kohti joskus.
pienet led-valotähdet loistavat parvekkeellamme tuomassa valoa pimeään.
Pieni kuopukseni joi eräänä männä iltana kaakaota ja halusi itse laittaa kaakaojauhetta mukiinsa. Sai sitten jonkun älynväläyksen ja kaatoi kaakota penkille ja lattialle...arvatkaa vaan olinko äiteenä kiitollinen tästä tempauksesta? :-/ HÖH, sanon minä! Ja niin me siivottiin yhdessä sotkut!
rusinat rapisivat mukavasti paperipussissa kun niitä maistella mutustettiin kuopuksen kanssa :-)
Meille maistuivat myös kuivattu ananas joistä tässä yllä kuva!
Esikoisen suurta herkkua olivat Super Hessun pähkinät ;-)
vieläpä maistui tuliais mysli joka muuten on hyvää. Siinä on rusinoita, auringonkukansiemeniä, leseitä, kuivattua-pakastettua mansikkaa, pähkinää jne. muttei sokeria eikä suolaa!
